Lapin luonto

Eläimistö

Lapin eläinlajien runsaus ei ole kovinkaan suuri, mutta sitäkin vaikuttavampi. Yleisin eläin on poro, joka on olennainen osa Lapin luontoa. Se on kantamuotonsa, tunturipeuran, tavoin on sopeutunut erinomaisesti Lapin ankariin olosuhteisiin. Lapissa on noin 200 000 poroa. Poronomistajia, poromiehiä on kaikkiaan noin 6 500.

Lapin petolinnuista yleisin on hiirihaukan sukulainen, piekana. Suomen suurin kotkakanta on Lapissa. Linnuista yleisimpiä ovat koivikoiden niittykirvinen, kivitasku ja uunilintu.

Hyttyset

Lapissa liikkuessa on tärkeä varata mukaan hyvä hyttyssuoja. Hyttysentorjunta-aineita saat ruokakaupoista ja apteekeista. Käyttöohjeita noudattamalla voit nauttia lomastasi rauhassa.

Kaatuileva vanhus

Syyt

Ikäihmisen kaatuiluun on lukuisia syitä, joita aina on syytä selvittää, kun kaatuillaan toistuvasti.
Tavallisten kaatumissyiden, kuten kompastuminen ja liukastuminen, lisäksi voi perussyynä olla aivojen hapensaannin äkillinen heikentyminen, joka taas voi tapahtua verenpaineen laskun, sydämen toiminnan häiriön tai verisuonten ahtautumisen vuoksi. Kaatumisia voi myös lisätä aistien, erityisesti näön, heikentyminen ja alaraajojen vaivat, jotka vaikeuttavat liikkumista ja tasapainoa. Joskus voi syynä olla myös suoranainen aivojen toiminnan häiriintyminen esimerkiksi lääkkeiden tai epilepsian aiheuttamana. Monet perussairaudet ja niiden paheneminen, esimerkiksi tulehdussairaudet, diabetes, anemia, nestetasapainon häiriöt, voivat heikentää vanhan ihmisen kuntoa niin, että kaatuilu lisääntyy.
Ikäihmisten verenpaineen säätely on nuoriin verrattuna hidastunut ja sitä usein vielä jarruttavat verenpaine- ja sydänlääkkeet. Tällaisissa tapauksissa tasapainon heikkeneminen liittyy usein makuulta tai istualta seisomaan nousuun, ja erityisesti yövuoteelta nousu WC-käyntiä varten voi aiheuttaa äkillisen kaatumiseen johtavan verenpaineen laskun 1.
Kaatumisen syyn selvittelyssä on tärkeää selvittää kaatumisen ajankohta ja olosuhteet sekä mahdolliset samanaikaiset oireet (huimaus, rintakipu), äskettäin käytetyt lääkkeet (nitro, verenpainelääkkeet, keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet) sekä kauanko kaatumiseen johtanut tila kesti.
Aina ei kaatuiluun voida löytää muuta syytä kuin iän myötä heikentyneet elintoiminnot. Silloin päähuomio on kiinnitettävä kaatuilun aiheuttamien haittojen ehkäisyyn.

Kaatuilun seuraukset

Kun vanhan ihmisen reaktiot ovat yleensä nuorta hitaampia, kaatuessa syntyy herkemmin vammoja, koska normaalit suojaamisrefleksit eivät aina ehdi toimia. Kaatumisen seurauksena vähäisimpinä vammoina syntyy yleensä mustelmia. Jos kaatumiseen on liittynyt muistin menetys, "yllättäen" ilmaantuneet mustelmat voivat olla ainoa merkki kaatumisesta. Vakavampia ongelmia syntyy, jos kaatuessa murtuu luita. Erityisen tavallinen on reisiluun kaulan murtuma vanhuksen kaatuessa suoraan lonkan päälle (ks. kuva Lonkkamurtumien esiintymistaajuus 1970-2004 1).

Milloin hoitoon

Toistuva kaatuilu edellyttää aina syiden selvittämistä. Jos syy on ilmeinen ympäristöön liittyvä (liukkaus, epätasainen kulkualusta, huono valaistus) se tulee luonnollisesti korjata. Lääkärin suorittamissa tutkimuksissa voidaan selvittää kaatuiluun johtavat sairaustilat sekä selvittää ja tarvittaessa tarkistaa lääkitykset, jotka vaikuttavat kaatuilutaipumukseen.

Ehkäisy

Kaatumisia voidaan ehkäistä muuttamalla ympäristöä turvallisemmaksi, ottamalla käyttöön apuvälineitä (näön, kuulon ja tasapainon ylläpito, asunnon valaistus ja turvallisuus), hoitamalla kaatuilua aiheuttavia sairauksia tai muuttamalla kaatuiluun altistavia lääkityksiä. Milloin kaatuiluun ei ole selkeää syytä, kaatumisia voidaan huomattavasti vähentää lisäämällä säännöllistä lihas- ja tasapainoharjoittelua. Kaatuilun aiheuttamia lonkkamurtumia voidaan ehkäistä lonkkasuojilla.

Hoitohenkilökunnalle ikäihmisten suunhoito-ohjeet

Terveen suun tuntomerkit:

Ien on kiinteä ja väriltään vaaleanpunainen.
Suussa ei ole hammaskiveä, ientulehdusta eikä kariesta
Limakalvoilla ei haavaumia ja ikenet sekä limakalvot ovat väriltään vaaleanpunaiset.
Suu on kostea ja syljen eritys on riittävää

Hoitaja:

Kerro aluksi mitä aiot tehdä ja miksi
Varaa lähettyville tarvittavat puhdistusvälineet, kertakäyttöpyyhkeitä, puhdasta vettä huuhteluun, kaarimalja tai muki sylkemistä varten
Suojaa asiakkaan paita muoviliinalla tarvittaessa
Pese kätesi ja pue kertakäyttökäsineet, laita tarvittaessa myös kasvosuojus
Toimi varmoin ja hellävaraisin ottein
Ohjaa keinot syljen erityksen lisäämiseen
(Iäkkäillä yleensä kuulo heikentyy ja näkövaikeudet yleistyvät.
Nämä seikat on otettava huomioon, kun iäkkäälle annetaan hoito-ohjeita.)

Hampaiden harjaus hammasharjalla:

Pidä harjaa viistossa asennossa ja puhdista ensin hampaiden ulkopinnat ja liikuta harjaa kevyesti lyhyin nykyttävin liikkein kynäotteella
Pidä harjaa viistossa asennossa ja harjaa hampaiden ulkopinnat eli poskenpuoleiset pinnat.
Pidä harjaa viistossa asennossa ja harjaa hampaiden sisäpinnat eli kielenpuoleiset pinnat
Vie harja pystysuorassa asennossa ylä- ja alaetuhampaiden taakse, jotta sisäpinnat puhdistuvat
Lopuksi harjaa kaikki purupinnat huolellisesti

Hampaiden harjauksen tulee kestää vähintään 2 min. Suuta ei tule huuhdella harjauksen jälkeen, koska näin huuhtoutuisi hammastahnassa oleva fluori pois hampaiden pinnoilta. Hyvä hammasharja on pehmeä ja pienipäinen, koska tällöin ei vahingoiteta ikeniä ja kaikki hampaan pinnat saadaan paremmin pestyä.

Erikoishammasharjoilla pääsee hyvin ahtaisiin paikkoihin. Muista harjata kaikki hampaan pinnat!

Hammasvälien puhdistus:

Hammasvälien puhdistus tehdään hammaslangalla, hammastikulla tai hammasväliharjalla. Hyvä hammastikku on puinen ja kolmikulmainen. Tikku työnnetään kuhunkin hammasväliin 6 - 10 kertaa ja hampaat hangataan puhtaiksi. Hammasväliharjaa voidaan käyttää laajojen hammasvälien puhdistamiseen.

Vie hammaslanka ienreunaan ja puhdista langalla ensin toisen hampaan kylki ja sitten toisen. Kieliharjalla voi puhdistaa kielen pinnan bakteeripeitteestä.

Ikenien ja suun limakalvojen puhdistus:

Tarvittaessa suun limakalvot puhdistetaan kostutetulla sideharsolla. Puhdistettaessa käydään läpi koko suuontelo, kieli ja kaikki limakalvot erikseen.

Ikääntyneiden fysioterapia ja veteraanikuntoutus

Ikääntyminen tuo tullessaan erilaisia liikkumisen ja toimintakyvyn rajoitteita. Fysioterapian tavoitteena on että elämä on mielekästä vielä ikävuosinakin ja vanhusten mahdollisuus asua kotona pidempään paranee. Useat tutkimukset osoittavat, että jopa yli 90-vuotiaan henkilön lihasvoima ja sitä kautta liikkumiskyky paranee harjoittelulla! Säännöllisellä liikkumis- ja toimintakykyä ylläpitävällä harjoittelulla on todettu olevan vaikutusta myös muistitoimintojen ylläpysymiseen. Fysioterapiassa kiinnitämme ikääntyneiden kohdalla erityistä huomiota mm. seuraaviin asioihin:

- tasapainovaikeudet
- liikkumisen ongelmat
- huimaus
- yleiskunto
- mielen vireys

Vammainen yhteiskunnassa

Sikiötutkimuksia perustellaan joskus sillä, että vammaiset ihmiset aiheuttavat kuluja. Siksi ei pidetä hyvänä, että heitä syntyy. Tämä loukkaa vammaisen ihmisarvoa. Myös niin sanotuilla terveillä ihmisillä on elämänsä aikana vammoja ja sairauksia. Niiden hoitaminen maksaa yhteiskunnalle, mutta tämä ei riistä sairailta ihmisarvoa.

Monet vammaiset ihmiset tekevät kykyjensä mukaan työtä ja hyödyttävät sillä tavalla yhteiskuntaa. Ne, jotka eivät itse saa tai voi tehdä työtä, työllistävät muita ihmisiä palveluissa.

Sikiötutkimukset loukkaavat ihmisarvoa, jos ajatellaan, että vain terveillä yksilöillä on oikeus syntyä.

Tutkimukset ovat kuitenkin myös hyödyllisiä. Kun perhe tietää vammaisen lapsen tulosta, se voi henkisesti valmistautua siihen, jos haluaa ottaa lapsen vastaan. Jos perhe kokee, ettei jaksaisi hoitaa vammaista lasta, on varmaan parempi tietää ja estää se etukäteen.

MITÄ ON HYVÄ VANHUSTYÖ ?

Kuinka voisi lyhyesti määritellä hyvän vanhustyön ? Se on monimuotoista, vanhan ihmisen tarpeet ja toiveet ymmärtävää toimintaa, jota tekevät monet ammattilaiset. He ovat yhteistyössä myös vapaaehtoisten ja omaisten kanssa.

Vanhustyössä kaikkein oleellisinta on yhteisymmärrys vanhan ihmisen kanssa. Vaikka työntekijä olisi miten ammattitaitoinen ja tehokas tahansa, ei vanhus koe arvostusta ja turvallisuutta pakko-autettuna. Toisaalta ei pelkkä hyvä tahto riitä, jos vanhus tarvitsee osaavaa hoitoa taikka maukasta ruokaa ja puhtautta. Tarvitaan käden taitoja yhdessä oikean suhtautumisen kanssa.

Vanhustyötä tekevät ihmiset ovat erilaisia persoonia – aivan samoin kuin asiakkaansa. Tämäkin on rikkaus, joka työyhteisöissä olisi kyettävä käyttämään hyväksi. Vanhustyö antaa parhaimmillaan mahdollisuuden oman osaamisensa käyttämiseen ja työnsä kehittämiseen. Tähän puoleen vanhustyöstä on työyhteisöissä ja yhteisöjen johtamisessa aihetta yhä enemmän kiinnittää huomiota. Vain siten turvaamme tarpeellisen uudistumisen.

Vanhustyö on nyt ja tulevaisuudessa ihmisten työtä ihmisten kanssa. Tekniikka tulee olemaan hyvänä apulaisena, mutta ei koskaan voi korvata osaavaa henkilöä. Tiedolla, taidolla, tahdolla ja tunteella – siinä vanhustyön motto !

LÄHIHOITAJA JA VAMMAISTYÖ

Vammaistyön lähihoitaja osaa kohdata eri-ikäisiä vammaisia henkilöitä sekä yksilöllisesti ja kuntouttavaa työotetta käyttäen suunnitella, toteuttaa ja arvioida vammaisen henkilön hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta myös moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Lähihoitaja osaa tukea vammaista henkilöä ammatillisessa koulutuksessa ja itsenäisessä, tuetussa tai ohjatussa työssä sekä yksilöllisessä tai ryhmämuotoisessa asumisessa, hän osaa toteuttaa ja arvioida lääkehoitoa sekä valmistaa ruokaa ja ohjata vammaista henkilöä ruoanlaitossa ja apuvälineiden käytössä.

Työpaikkoina ovat kuntien, kuntayhtymien, yksityisten palvelujen tuottajien, vammaisjärjestöjen ja säätiöiden toimintayksiköt, kuten asumisyksiköt, palvelutalot, perhekodit, perhehoito, perheet ja päivähoito, opetus, laitoshoito, työ- ja toimintakeskukset ja tuettu työ.